Syyskuisen koirakouluttajan käynnin jälkeen tilanne on rauhoittunut mahtavasti! Sisälle pissaaminen on ihan taakse jäänyttä elämää ja pian uskallamme varmasti kokeilla mattojenkin laittamista lattialle :)
Sartsu on leppoisan & kotoutuneen oloinen ja ei ramppaa ja hötkyile koko ajan. Yöt olemme yhä rauhoittaneet niin, että Sari nukkuu meidän makkarissa ja ovi on kiinni - se on hyvä keino ja tytsy on itsekin tilanteeseen ihan tyytyväisen oloinen: makaa kintut kohti kattoa pää mutkalla pesän reunassa eikä hievahdakaan ennen aamua vaikka mikä olisi! Mutta on se sen verran oppinut kelloa katsomaan ;), että jos aamupissalle ei pääse klo 6.30 (arkiaamujen herätysaika) niin takuulla tulee sängyn viereen tönimään meitä ylös - eli pitää huolen siitä, että viikonloppuisinkaan ei nukuta ihan miten sattuu..
Kaikki on siis hyvin - ja se ihana koiruus mikä Sari on, on nyt päässyt esille ja alkuhämmennysten jälkeen elämä Suomessa näyttää maistuvan ihan possunkorville ja metsälenkeille! Lasten kanssa Sari tulee hyvin juttuun - tytöt leikkivät ja ulkoiluttavat Saria päivittäin ja aamulla menemme Sarin kanssa aina yhdessä herättämään heidät koulupäivään.
Sylissä ja rapsutettavana Sari olisi vaikka aina ja vähän ylikin ja tykkää nukkua mahan päällä, jos vaikka soffalla löhöilemme.
Sari ja Laku tulevat hyvin juttuun, kuten kuvastakin näkyy - samaan suuntaan tuijotetaan! Laku jakaa auliisti kaiken Sarin kanssa, lelut, ruuat, ja rapsutukset. Pesäänsäkin se päästää nukkumaan, jos Sari nätisti pyytää..
Vieraita koiria Sari kyllä yhä aristelee - sen syyskuisen hyökkäyksen jälkeen. Mutta annetaan ajan kulua ja katsellaan..
Näin siis meillä nyt.
Ensilumia odotellen - mitähän Espanjan senorita siitä tuumaa??
Muutama päivä on nyt Sarin kanssa tutustuttu ja hienosti on mennyt.
Liitteenä pari kuvaa, jotka juuri nappasin. Kameran hihna kiinnosti Saria kovasti.
Ensimmäisen yön Sari haukuskeli ja havahtui jokaiseen ääneen mitä talossa oli, mutta seuraavat yöt ovat olleetkin tosi rauhallisia. Se löysi nukkumapaikakseen heti meidän makkarin nurkan, jossa on tyynyjä ja pehmeää...
Lenkillä olemme käyneet ahkerasti helteistä huolimatta ja hihnassa kävely sujuu moitteettomasti. Vastaantulevat ihmiset Sari nuuhkii nenä pitkällä, mutta ystävällisyydestä se ei tingi! Naapuruston koirat on myös jo haisteltu ja hyviksi havaittu.
Se näyttää kyllä vain parhaita puoliaan - lienekö huonoja onkaan? Sari on jo saanut olla ihan irtikin, kun käymme vaikka postilaatikolla, menemme autolle tai käymme pikkulenkillä tuossa metsässä. Hienosti osaa jo tulla luokse sorminapsautuksella ;) ja näyttää nauttivan vapaudesta juosta ja touhuta.
Muutenkin Sari on varsin Fiksu Tapaus - "ei" ja "istu" komennot se ymmärtää jo vallan hienosti ja ottaa herkkupaloja varsin sievästi kädestä. Pari ensimmäistä päivää se antoi ymmärtää, että ruoka on tosiaan ollut kortilla tarhalla & ahnehti kaiken turhia kursailematta. Nyt se on varmaan jo ottanut meidän Lakusta mallia ja alkaa valikoida ja jättää ruokaa.
Rapsutuksia ja rakkautta se saa vallan mahdottomasti - tytöt ja me vanhemmatkin olemme aika myytyjä tälle senoritalle.
Lakun kanssa leikit ja yhteiselo sujuu vielä hieman haparoiden, mutta kyllä vesikupillakin jo voidaan olla ihan sovussa yhtäaikaa. Välillä leikitään, ja välillä Laku yrittää pistää plikkaa ruotuun, mutta Sari vaan innostuu moisesta.
Rappuset ovat Sarin mielestä vielä Suurta Kunnioitusta Herättävä asia, ja niitä ei ole suostunut kumminkaan päin sisällä menemään. Pihalla pomppii niitä kuitenkin jo kuin kenguru, joten uskon, että se on vain aikakysymys ( ja tarpeeksi hyvä herkku palkkioksi ).
Sari on pieni tyttökoira, joka on noin 10kk ikäinen chihuahuaristeytys. Sarin paino on 4,5 kg ja se on 23 cm korkea, 30 cm pitkä.
Sari on mukava koira, tulee toimeen urosten, narttujen ja kissojen kanssa. Se löydettiin kadulta Orihuelasta.
Kotihoidossa Suomessa.
Asoka
VIDEO: Sari kissojen kanssa
