Pepin kotiintulosta on huomenna kulunut viikko enkä ole vieläkään onnistunut nappaamaan tytöstä kunnollista kuvaa vaikka vietämme kotona kaiket päivät. Se ehkä kertoo vauhdista, jolla täällä mennään... Kuvissa näkyy vilaus Pepin hännästä, kun se on pyyhältänyt syöksymään talon ympäri vielä kerran kilpaa Riepu-koiran kanssa tai sitten pelkkä kuono, kun se tunkee kuvatessa syliin =)
Vauhtia siis riittää ja 10-vuotias Riepu on ottanut uuden ystävän hyvin vastaan. Omasta pedistään Riepu on tarkka ja ärähtää, jos Peppi yrittää tunkea mukaan, ja välillä Riepu ilmoittaa, että nyt yletön silmien nuoleminen saa riittää, mutta muuten mennään sovussa.
Peppi matkusti lentokentältä kotiin Ronjan sylissä, joten sille oli päivänselvää, että Ronjan sänky on hänenkin nukkumapaikkansa :D. Ensimmäisinä päivinä Peppi itki Ronjan perään aina kun Ronja esim. kävi vessassa, mutta nyt tilanne on hiukan helpottanut ja muutkin perheenjäsenet kelpaavat seuraksi.
Peppi haluaisi olla ulkona kaiken aikaa ja sillä on hauska tapa kaivaa itselleen kuoppa, johon se asettuu nukkumaan. Onneksi talvea varten on neulottu monta villapaitaa =) Tänään se oppi hienosti räkyttämään ohikulkijoita portilla Riepun kanssa, tämän tavan yritämme hellävaroen kitkeä pois...
Pepillä on hauskasti muutakin puhetta kuin vinkumista ja haukkumista. Se tulee välillä hätääntyneenä "kertomaan" monin eri ääninpainoin ja äännähdyksin, jos jokin on vialla, esim. ruoka loppunut kesken Meininki on sama kuin 2-vuotiaalla tyttärellämme, puhetta tulee hirveästi, mutta kuulijaa vaan naurattaa, kun ei ymmärrä yhtään mistä on kyse vaikka toinen on niin tosissaan... :D
Olemme hirveän onnellisia uudesta, mutta nyt jo niin rakkaasta perheenjäsenestä, joka hyväntuulisella tohottamisellaan ei jätä ketään kylmäksi!
Huomenna matkustamme Keski-Suomeen mökille muutamaksi viikoksi. Katsotaan millainen laivakoira tytöstä kuoriutuu! =)
Ramona on 5kk ikäinen pieni narttu, joka löydettiin tieltä.
Asoka
